Wednesday, March 4, 2015

just one friday

Olen joskus ikuisuus sitten (ehkä vuonna 2013?) saanut parikin kertaa haasteen kuvata päivä kanssani -postaus. Lahopää kun olen, on postaus jäänyt jonnekin unholaan. Nyt vihdoin - parempi myöhään kun ei milloinkaan, höhööö - otin itseäni niskasta kiinni ja ikuistin kännykän kameralla yhden päivän aamusta iltaan. Ihan perusarkeahan tämä on, joten mitään kovin mullistavaa tässä megapitkässä postauksessa tuskin on luvassa :)


Herätyskello soi klo 6.45. Koska iphonen torkku on jostain syystä nykyään yhdeksän(?) minuutin mittainen entisen viiden minuutin sijaan, vanha torkuttaja laittaa kellon soimaan viiden minuutin välein. Ja myöhässä ollaan, tottakai. Naperolle piirretyt pyörimään aamuhämärässä, ja aamutoimet sujuvat itseltäni edes vähän rivakammin ja häiritsemättä.


Pikainen suihku, meikille ja tukalle ei ole aikaa minuuttiakaan! Päälle pikaisesti kaapista farkut ja iso neulepoolo. Eteisen peili näyttää olevan täynnä jotain epämääräistä töhnää, vieriän syyn muksun niskoille kun jäljetkin ovat juuri sillä korkeudella :)


Kämppä on edellisen illan leikkien jälkeen kuin pommin jäljiltä, mutta sille ei tässä kiireessä enää voi mitään - siirrettän siivousta myöhemmälle. Kaivelen hienohelmakoiran peittojen alta meidän sängystä, se ei millään haluaisi lähteä ulos näin kurjalla kelillä. Ulos on kuitenkin mentävä, ja nyhdän alkumatkan vastentahtoista eläintä perässäni.


Lapsukainen on aamulla taas uhmakiukun kourissa (eikös sen uhman pitänyt loppua kuin seinään 3-vuotissynttäriaamuna?!!). Kaikki vaatteet ovat ihan tyhmiä eikä mikään tunnu kelpaavan - paitsi ne prinsessamekot jotka eivät mahdu haalarin alle. Lopulta saadaan aikaan edes jonkulainen kompromissi, ja loppujen lopuksi perhepäivähoitajan luo kirmaa ihan iloinen lapsi.


Mies on kultainen ja lupaa heittää minut töihin. Sutaisen nopeasti automatkan aikana meikkiä naamaan (tosin huomaan kotiin lähtiessä että en muistanut laittaa ripsiväriä koko päivänä). Tukalle ei voi enää mitään, luonnonkihara kun on laittamatta aika pörrö ja sillä on nyt mentävä.


Toimistolla ensimmäisenä kahvia mukiin. Vaikka muuten olenkin teenjuoja, aamuisin on saatava silti kuppi kahvia. Tai oikeastaan maitoa lorauksella kahvia. Spotify päälle ja oldies-soittolista käyntiin. Jimi Hendrixin ja maitokahvin avustuksella aamu lähtee vihdoin käyntiin.


Sanokaa pliis, että teidän muidenkin työpöytä näyttää aina yhtä sotkuiselta! Sotkun seasta käyn ensimmäisenä läpi edellisenä päivänä tekemäni lehti-ilmoituksen, ja korjailen muutamaa tekstin asettelua.


Aamupala jäi kiireessä välistä, joten rivi suklaata saa ajaa sen asian. Suklaa toimii aina ja jokaisella aterialla :)
Etsin kuvapankista kuvituskuvia mainosta ja nettisivuja varten, suklaasta huolimatta vatsa alkaa ikävästi kurnia.


Löydän jääkaapista maitorahkapurkin, joka onneksi on vielä elossa. Yksi hyvä puoli siinä että on graafikkona luontaistuotealalla on se, että toimistolta löytyy aina kaikkea hyvää ja terveellistä naposteltavaa. Nakkaan rahkan sekaan kiiviä ja trailmix-sekoitusta (gojimarjoja, mulperia sun muuta) ja vatsa on taas hetken tyytyväinen. Alan muokkaamaan kuvia nettisivuja varten.


Hyökkään asiakaslehden ulkoasu-uudistuksen kimppuun, tänään on tarkoitus leiskata ainakin kansi ja artikkelisivun malli. Lounaskin jäi välistä, joten haen pikaisesti ruokalasta leivän ja tuoremehun.


Työpäivän loppuun sisäinen palaveri maaliskuun some-strategiasta, rennosti sohvalla jalat pöydällä.  Kuvaan vielä tuotteita maaliskuun some-sisältöä varten ennen kotiin lähtöä.


Kamat kasaan ja ulos ovesta, hattu syvälle päähän ja suunta kohti bussipysäkkiä. Bussi tulee onneksi nopeasti, ja se on kerrankin lähes tyhjä.


Työmatkat Espoon ja Helsingin välillä kuljen kolmella bussilla, mutta matka menee nopeasti kun seurana on hyvä kirja. Päätän jättää viimeisen bussin väliin, ja kävelen loppumatkan kotiin koska on mukavan keväinen ilma. Kävellen aikaa kuluu noin 25 minuuttia, ja usein sen kävelenkin jos keli sallii. Koska olen sokerista, surkealla ilmalla käytän bussia :)


Meillä on pitkästä aikaa treffi-ilta, ja Olivialla tiedossa yökyläreissu mummolaan. Kotiin päästyäni laitan naperon yökyläkassin valmiiksi, sinne pitää tietysti pakata myös se kaikista lempparein prinsessamekko sekä tiara. Lapsukainen harjoittelee automatkalla mummolaan selfien ottamista, mutta tähtäys ei ihan vielä osu nappiin :)


Mummola on onneksi lähellä, vain vartin automatkan päässä, joten pian olemme taas kotona miehen kanssa. Kotona pikainen siivous, apuna tämä maailman parhaimman tuoksuinen lakritsisuihke. Nälkä olisi taas, ruokaa en ehdi valmistaa joten syön pikaisesti banaanin. Normaalisti en syö näin onnettomasti, tänään on vain ollut jotenkin erityisen kiire joka paikkaan.


Pesen aamuiset meikit pois, ja laitan pikaisesti uudet. Treffien kunniaksi laitan jopa luomiväriä. Yritän pelastaa aamuista pörrötukkaa laittamalla siihen suoristusraudalla vähän siistimpiä kiharoita. Vaatteiksi valikoituu rentoa ja mukavaa, suunnitelmissa on mennä syömään pihviravintolaan ja sen jälkeen leffaan. Melko kliseistä, heheee.


Tässä vaiheessa nälkä on ihan melkoinen, ja pihvinkuvat kiiltelevät jo silmissä. Ajamme keskustan läpi kohti ravintolaa, katsoen samalla puhelimelta illan lätkäpeliä.


Vihdoin pääsemme ravintolaan, Goodwin on minulle ihan uusi tuttavuus. Emme tajunneet tehdä pöytävarausta, mutta onneksi ravintolassa on tilaa.


Alkuruuaksi valitsen valkosipulileivän, ja pääruokana tietysti suuri pihvi (grillatuilla kasviksilla). Pihvi on valehtelematta paras koskaan syömäni - suosittelen lämpimästi kyseistä ravintolaa kaikille hyvän pihvin ystäville!


Tässä vaiheessa molemaat ovat niin ähkytäynnä, että ajatus leffateatterista ei enää olekkaan niin houkutteleva. Päätämme vaihtaa leffateatterin koti-iltaan, ja vyöryä rauhassa mahojemme viereen omalle soffalle leffaa katsomaan. Toki täytyy käydä Alepan kautta hakemassa pientä evästä, ihan niin täynnä ei ikinä ole ettei pikkuisen salmiakkia vatsaan mahtuisi :)


Ja voitte varmaan arvata, että maha täynnä kotisohvalla löhötessä alkaakin yhtäkkiä nukuttamaan. Siihen me sitten molemmat nukahdimme, sylikkän sohvalle kesken leffan. Ja kello ei tainnut olla edes kymmentä :)

Olisi kiva nähdä myös teidän päivänne aamusta iltaan. Joten ottakaa haasteesta koppi, ja linkkiä kommenttiboksiin kun haaste on suoritettu!

10 comments:

  1. Haha! Munkin kahvini on oikeastaan maito lorauksella kahvia, JA viimeksi treffi-iltana skipattiin leffaan meno, koska oltiin niin ähkyssä illallisesta :) Sohvalla oli aika kiva rötvätä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika moni teenjuoja taitaa harrastaa tuota maitoa kahvilla :)
      Kotisohva on pop!

      Delete
  2. Olipa kiva lukea päivästäsi. Kiirettä on pitänyt, joten ei ihme, että uni tuli :) Kivasti kirjoitit.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kaisa! Kyllä siinä sai juoksennella paikasta toiseen :)

      Delete
  3. Hauska kurkistus päivääsi :) Meidän treffi-ilta meni viimeksi toisinpäin, ensin leffaan ja sitten syömään, pysyttiin hereillä koko leffa. Mutta oltiinkin liikkeellä jo iltapäivällä ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyypä kokeilla itsekin ensi kerralla noin päin, jos sitten pysyisi leffan ajan hereillä :)

      Delete
  4. Tämä oli hauska, voisin matkia ideaa joskus!
    Lempparikuvani oli se uhmaitku, siinä oli aitoa tunnetta :-) Ja söin muuten trailmixiä lounaaksi tänään, ei ole munkaan ruokailut aina ihan kuosissa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Matki ihmeessä! Tuota ihanan aitoa uhmaitkua on täällä tarjolla lähes joka aamu - rakas temperamenttinen tyttäreni :€

      Delete
  5. Tämä oli kiva ja kuvat ihanan aitoja. Työsi vaikuttaa hirmu mielenkiintoiselta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kaisu! Tykkään kyllä työstäni kovasti :)

      Delete

Thanks for your time!